Ernst Gustav Julius Thitz

Ernst Gustav Julius Caesar Fredrik Wilhelm Atos Porthos Aramis Romulus Remus Thitz oli suomalainen Venäjän keisarikunnan laivastossa palvellut kontra-amiraali.

Thitzin vanhin tunnettu esi-isä, Johan Gottfrid Thitz (1726-1793) oli saapunut 1748 Saksasta Ruotsin kautta Suomeen lasinpuhaltajaksi Åvikin lasitehtaalle Somerolle. Kantaisän nuorin poika, amiraalin isoisä oli taiteilija Anders Gustav Thitz (1767-1828). Thitzin vanhemmat olivat kapteeni Gustav Fredrik Thitz (1794-1864) ja Karoliina Fredrika Albertina Munck (1796- 1877). Heille syntyi yhdeksän lasta, joista amiraali oli kolmanneksi vanhin.

Thitz kävi Helsingin lyseota 1834-1838 ja pestautui 1843 1. suomalaiseen meriekipaasiin (merijalkaväen osasto). Vuosina 1854-1855 hän osallistui Krimin sotaan ja sai 1856 Pyhän Andreaksen ritarikunnan mitalin sodan muistoksi. J.C. Thitz meni naimisiin 1864 Sofia Loviisa Munckin kanssa ja heille syntyi kaksi lasta, joista aikuisiän saavutti August Fredrik Julius Caesar (1865-1957). Jättäessään armeijan 1880, Thitz oli kontra-amiraali.

Oulaisiin Thitz päätyi vuoden 1886 lopulla, kun hänet nimitettiin Oulun läänin toisen kutsuntapiirin sotakomissaariksi. Hän asui Törmäperällä Räsyn talossa, joka oli Thitzin aikana vilkkaan seuraelämän keskus. Juhliin saavuttiin kesäisin kieseillä tai vaunuilla ja talvisin reslalla (reki). Thitzin mahtavuudesta kertoo tarina, jonka mukaan Räsyn rautatiepysäkki olisi rakennettu häntä varten.

Tarinan mukaan kujeiluun taipuvainen amiraali olisi itse keksinyt kahdeksan ylimääräistä nimeään kirjautuessaan venäläiseen sotilasopistoon pilaillakseen kansliavirkamiehen kustannuksella.

Amiraali Thitzin kuolemasta on kulunut jo 125 vuotta, mutta hänen nimensä ja muistonsa elää oulaistelaisten mielissä ja Oulaisten historiassa. Thitzistä muistuttaa Oulaisissa Amiraalintie, Thinzintie ja Kartanohotelli Törmänhovin Amiraalinsiipi.

Lähteet: Harri Turunen: J.C Thitz Yhdentoista etunimen amiraali, Wikipedia

Wanhan Woiman harjoittelijat:
Marja-Leena Lievonen ja Oona Oksanen